Aloitussivu
 Ajankohtaista
 Yhteystiedot
 Seurat
 Tapahtumat
 Säännöt
 Kuvagalleria
 Jäseneksi
 Historiaa
 Linkit

 Palaute

 

 

 

 


 

Kalevan kartano
 

 

Heimopäivät

”Ol nii metkaa,
ko sai viel kohvii
ja piiraita ja ko
saatiin haastaa
kaik asjat selviks.”

 

 

Emännät

Ehtoisat emännät Kaivoskylän Kalevala-juhlassa Vihannissa.

 

 


Tanssia

Piirin yleiskurssi Oulussa v. 1957


 

Historiaa vuosien varrelta


Yhdistyksen perustaminen

Pohjolan Karjalaisseurapiiri ry:n perustava kokous pidettiin 2.3.1948.  Jäsenseuroja oli perustamisajankohtana 15. Piirin alueella asui arviolta n. 40000 karjalaista.
 
Maantieteellinen toiminta-alue oli Oulun kaupunki, Oulun ja Lapin läänit. Eteläisin seura tuolloin oli Kokkolan Karjala-Seura ja pohjoisin Lapin Karjalaiset.

Karjalan Liitto oli jo hyvin kauan pitänyt suotavana piirin yhdistyksen perustamista Pohjanmaan ja Lapin karjalaisia varten. Piirin perusta-minen tuli Oulun Karjalaiset -seuran aloitteesta. Piirin puheenjohtajana toimi Oulun Karjalaisten puheenjohtaja Matti Kokko.

Piirin tehtävänä oli olla yhdyselimenä alueen karjalaisseurojen ja Karjalan Liiton välillä. Lisäksi sen tuli tehostaa ja valvoa alueellaan toimivien karjalaisseurojen toimintaa sekä toimia muulla tavoin alueen karjalaisväestön taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen aseman tukemiseksi.   

Johtokunta teki aloitteen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille siirtoväkipapin viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen ja Muhoksen Karjalaiset tekivät aloitteen kreikkalaiskatolisen papiston ja kirkkoherranvirasto-kysymyksen järjestämiseksi ko. seuran toimialueella. Talousseuralta kiirehdittiin Oulun läänin katokorvauksien maksamista karjalaisten asuttamille kylmille tiloille.

Jo seuraavana vuonna 1949 Pohjolan Karjalaisseurapiirille hankittiin oma talo Kalevan Kartano, jossa pidettiin myös kahvilatoimintaa ja erilaisia tilaisuuksia. Sitä vuokrattiin myös ulkopuolisille. Kahvilatoimintaa hoiti ansiokkaasti Oulun Karjalaisten naiset. Talon ylläpitäminen oli kuitenkin taloudellisesti vaikeaa ja piiri joutui luopumaan Kalevan Kartanosta v. 1952.

Merkittävimpiä tapahtumia

Pohjolan karjalaisten Heimopäivää vietettiin juhlallisesti Oulussa piirin perustamisvuoden kesällä 22.8.1948.

Piirin Heimojuhlaa vietettiin Oulussa 10.6.1951 Kalevan Kartanossa.
Teemana oli "Se soittaa vieläkin kanneltansa". Yleisöä oli paljon ja
sää oli aurinkoinen.

Heimojuhlaa ja Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsaan paljastustilaisuus pidettiin Oulussa juhannuksena 24.6.1956.

10. Heimojuhlaa vietettiin 10.8.1958  Ylivieskassa. Mukana oli 300 vierasta ja juhlapuhujana oli Veikko Vennamo.  Piirin 15-v. juhlaa ja Lapin Karjalaisten Heimojuhlaa vietettiin Rovaniemellä 8-9.6.1963. Yleisöä oli kiitettävästi paikalla 500 henkeä.

Kalevala-juhlaa vietettiin 28.2.1961 Vihannin Kaivosalueen Karjalaisten järjestämänä. 

Monet seurat uurastivat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin hankkimiseksi ja muistomerkkien paljastustilaisuuksia oli hyvin paljon. 

24.6.1956 Oulussa Haukiputaalla v.1980

Piirin 20-v. juhlaa vietettiin v.1968 Oulussa ja juhlassa oli n. 170 henkeä. Piirin 40-v. juhlaa vietettiin 8-9.10.1988 Oulussa. Juhla-puhujana oli Riitta Uosukainen. Seurat esittivät ohjelmaa ja lopuksi oli iltamat. Juhlassa oli mukana 350 henkeä. 50-v. juhla pidettiin 4.10.1998 Oulussa. Seurat myös viettivät omat merkkivuosijuhlansa.

Karjalaisille Suurjuhlille osallistuttiin 18-19.6.1960, samoin vuosittain pidettäville Karjalaisille Kesäjuhlille eri puolella Suomea.

Talvisodan syttymisen muistopäivän tilaisuus pidettiin Oulussa 30.11.2000 ja Evakkoon lähdön 60-v. juhla 2.10.2004 Rovaniemellä.

Pohjolan piiri lahjoitti v. 1991 ikonin Karjalan Liiton Hengellisten päivien viettoon kierrätettäväksi juhlien mukana. Piirin alueella on Karjalan Liiton Hengellisiä päiviä vietetty Kuusamossa v. 1979, Torniossa v. 1989, ja viimeksi Oulussa vuoden 2005 keväällä. 

Toimintaa

Vuonna 1962 perustettiin nuorisojaosto ja myös naistoimikunta aloitti toiminnan vuodesta 1976 lähtien. Hengellinen toimikunta valittiin v.1987.

Seurojen ja piirin talouden tukemiseksi ja karjalaisen väestön henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on järjestetty erilaisia juhlia, tapahtumia, kursseja, kilpailuja ja opintokerhotoimintaa.

Nuorten ja lasten mukaan saamiseksi seurojen toimintaan järjestettiin 60-luvun alussa useita nuorisoleirejä Oulunsalon Koppanassa. 

Nimimuutokset

Pohjolan Karjalaisseura piiri r.y:n nimi muutettiin vuonna 1969 Pohjolan Karjalaisseurojen piiri r.y:ksi ja vuonna 1998 Karjalaisseurojen Pohjolan piiri ry:ksi.

Tiedotus

Piirin toimintavuosien aikana on toiminnassa ollut kaksi tiedotuslehteä:  Sie ja mie -lehti ja Pohjolan Karjalaiset -lehti. Tällä hetkellä ei piirillä ole omaa lehteä. Tiedotus seuroille tapahtuu piirin kiertokirjeiden ja muiden tiedotteiden pohjalta.

Seurat

Alkuvuosina seurojen määrä lisääntyi viidestätoista jopa 26-28 seuraan. Kuitenkin vuonna 1968 katsottiin aiheelliseksi nimetä neljä alueellista yhdyshenkilöä nukahtavien seurojen virkistämiseksi. Heidän työnsä ei jatkunut kuitenkaan kovin pitkään. Seurojen määrä vaihteli joidenkin lakkautuessa ja uusien tai nukkuvien seurojen aloittaessa toimintansa. Vuonna 2005 seuroja on yhteensä 13.

Seurojen yhteinen jäsenmäärä vuonna 1956 oli 1640, v. 1958 oli 1534 jäsentä, vuonna 1961 1239 jäsentä, v.1967 1044 jäsentä, v.1991 1751 jäsentä, v.1995 1363 jäsentä ja vuonna 2005 1221 jäsentä. 

Karjalaisen väestön sijoittuessa pääosin eteläiseen Suomeen, on Pohjolan alueella heidän määränsä harvalukuisempi. Matkat ovat pohjoisessa pitkät, mutta ilahduttavasti seurojen edustajat ovat satojen kilometrienkin takaa osallistuneet piirin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Siitä kauniit kiitokset pohjoisen alueen karjalaisille!



Sivun alkuun